picture from: https://www.amazon.co.uk/Prince-Persia-Forgotten-Sands-DVD/dp/B003AU5NG8
Klikkaamalla kuvia saa isommaksi!
Olen ollut ala-asteelta asti Prince of Persia -pelisarjan fani. Olin ihan liekeissä kun pähkäilimme enoni kanssa The Sands of Time -pelin (2003) kanssa ja jännityksellä seurasin pelin etenemistä. En silloin halunnut pelata itse ollenkaan, peli vaikutti niin vaikealta ja taisin jännittää pelottavan näköisiä vihollisiakin. Yläasteella löysin jonkun marketin alelaarista Prince of Persia -trilogian PC:lle ja tutustuin enemmän tähän alunperin Broderbundin kehittämään ja sittemmin Ubisoftin pelisarjaan. Kun toistaiseksi ainoaksi jäänyt The Sands of Time -nimeä kantava elokuva tuli elokuvateattereihin vuonna 2010, kävin katsomassa sen kahdesti; dvd:n julkaisupäivänä Anttilan työntekijät eivät olleet kerinneet vielä saada nostettua elokuvaa hyllyyn asti kun olin käsi ojossa vaatimassa omaani. Tässä postauksessa käsiteltävä The Forgotten Sands julkaistiin samana vuonna ja on sittemmin jäänyt viimeisimmäksi pelisarjan julkaisuksi.
Tarina alkaa kun prinssi lähtee etsimään veljeään hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta palatsista. Malik-veli haluaa käyttää viimeisenä keinona muinaista Solomonin armeijaa torjuakseen hyökkäyksen ja pelastaakseen valtakuntansa. Hiekka-armeija aiheuttaakin hallitsemattomasti tuhoa minne ikinä eteneekään ja jähmettää sotilaita niille sijoilleen. Ainoastaan prinssi ja Malik ovat turvassa tältä kohtalolta, sillä heillä on hallussaan sinetin puolikkaat jotka suojelevat heitä. Veljekset joutuvat kuitenkin erilleen ja pelin edetessä prinssi huomaa Malikin muuttuvan pikkuhiljaa voimakkaammaksi ja todelliseksi uhkaksi. Prinssi saa matkansa varrella apua ja uusia voimia Razialta, Maridin kuningattarelta.
Pelisarjaa pelanneille tästä pelistä löytyy siis paljon tuttuja elementtejä - tavoitteena taistella pahaa vastaan fysiikanlakeja uhmaavia parkour-liikkeitä ja muinaisia voimia apuna käyttäen. Ajassa taaksepäin kulkeminen, veden virtauksen pysäyttäminen ja miten sen nyt kuvailisi - seinien ja objektien palauttaminen fyysiseen olemukseensa? (katso kollaasin kuva 1, traileri postauksen lopussa) - toivat lisämaustetta peliin.
Sarjan aiemmin pelaamissani peleissä harmaita hiuksia aiheutti enemmän taistelukohtaukset, mutta tässä pelissä en valehtelematta kuollut kertaakaan vihollisille. Vaikka muuten nautin tästä pelistä kaikessa sen perinteisyydessään, taistelut oli valitettavasti tehty vaan niin naurettavan helpoiksi. Olisin voinut seistä paikallaan ja hakata lyöntinäppäintä ja juoda vaikka kaljaa toisella kädellä. Taistelumekaniikat olivat kuitenkin suhteellisen kauniita, eri näppäinyhdistelmillä sai aikaan monenlaista komboa joilla pistää joukko vihollisia tyylillä matalaksi.
Sen sijaan kuolinsyiksi voisin mainita kolme erilaista tapaa - virhearviointi reittivalinnassa, rytmin kadottaminen haastavassa hyppykohdassa ja kohtaloksi koituneet sirkkelit sun muut hengenvaaralliset ansat. Allekirjoittanut myöntääkin pitäneensä välillä rauhoittumistaukoja vaikeiden, keskittymistä vaativien kohtien vuoksi.
Pelin edetessä sai availtua muun muassa uusia taitoja ja pituutta healthbariin (suomennos tälle?). Esimerkiksi isompikin vihollisjoukko lannistui nopeasti kun klikkasin prinssiä seuraavan tulivanan päälle ja aloitin ankaran kuperkeikkailun ympäriinsä. Pelin lopulla koko taitopuu menetti kyllä merkityksensä ja valikoin sokkona seuraavan kohdan, ehkä seuraavalla pelaamiskerralla jätän välistä sen kokonaan ja kokeilen olisiko peli yhtään vaikeampi.
Mikäli kuitenkin haluaa keräillä puun täyteen ennen pelin loppua ja haastaa itseään, kannattaa etsiä piilotettuja sarkofageja, sillä niistä saa mukavasti lisäexpaa. Tällaisia löytyy yhteensä 21, mutta muistaakseni taisin löytää niistä vain puolet. Osa oli todella helppoja mutta jokunen löytyi puoliksi vahingossa kun kokeilin erilaisia reittivaihtoehtoja.
★★★☆☆
Annan pelille kolme tähteä viidestä. Peli oli viihdyttävää ajanvietettä, jonka voisin pelata joskus tylsyyksissäni uudestaankin. Suosittelen tätä peliä kevyttä viihdettä hakeville ja lopussa hyppykohtien vaikeutuessa sopii erinomaisesti myös 'kuolemasta ohjain kiertämään' -meininkiin tai miksei vaikka juomapeliksi t. baari-illan jälkeen pelistä itkunaurut saanut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti