Perjantaina kävimme tosiaan katsomassa äidin kanssa Hevimestassa Pauli Hanhiniemi Retkueen keikkaa. Baari oli täynnä keski-ikäisiä pariskuntia toisin kuin muina iltoina jolloin 'mustat vaatteet' -tuntomerkkiä on aivan yhtä tyhjän kanssa käyttää. Pikaisella selailulla taisin olla porukan nuorin mutta se ei menoa haitannut. Ennen keikkaa istuimme juomien kanssa pöydän äärellä ja kävimme noutamassa Paulin nimikirjoituksella varustetun Kerran elettyä -kirjan myyntipisteestä.
Keikka oli kolmas kerta kun näen Paulin lavalla - aiemmat kaksi kertaa bändinä toimi Kolmas nainen. Olen pienestä pitäen pitänyt hänen lyriikoistaan, mutta tavatessani hänet kerran sattumalta huomasin hänen olevan lahjakkaan lisäksi aivan mielettömän mukava henkilö. Olin ihan punainen ja selitin ehkä jollain suomea etäisesti muistuttavalla kielellä pitäväni hänen musiikistaan ja hän jutusteli kanssani hetken vaikka oli todella aikaisin hotellin aamiaisella aamukahviaan hakemassa. Kohtaamisesta jäi todella hyvä mieli ja se auttoi minut yli vaikeista ajoista. Olin lisäksi luukuttanut viikon putkeen hänen soolokappalettaan 'Muutkin mokaa' pitäen mielessä sen että ei se paska fiilis jatku loputtomiin - pitäkää hulluna mutta uskon edelleen että kaikki oli tarkoitettua.
Hymyilylaulu
Suru teki lähtöään
Hiekkalaulu
Heinäkuu huhtikuu
Tuli vaan mieleen
Kaikille käy joskus niin
Muutkin mokaa
Siipeeni jos sain
Käteni oli kerran vakaa
Mä en oo koskaan
Valehtelisin jos väittäisin
Pölyä, hiuksia, risuja
Hopealuoti
Äiti pojasta pappia toivoi
(editing on progress)
Viikonloppu Oulussa meni hurjan nopeasti kun sain pitkästä aikaa viettää kunnolla aikaa perheeni kanssa. Keikan lisäksi katsoimme Netflixiä, söimme hyvin ja kävimme shoppailemassa Kärkkäisellä josta tarttui Game of Thronesin kolmannen kauden lisäksi mukaan ns. suunniteltu heräteostos - Cooler Master CM Storm 500 Ceres -pelikuulokkeet. Äidin pyöriessä kirjoitustarvikeosastolla suuntasimme siskon kanssa pelejä ja elokuvia katsastamaan, mutta pian löysimme itsemme kuulokehyllyn edestä. Nappasin kiinnostuneena käsiini -30% tarralla varustetun paketin ja pikkuveljen Steelseries Siberia -maanitteluista huolimatta pysyin kannassani - ja ostin ne Siberiat siskolle 18-vuotislahjaksi kun toinen oli niistä niin innoissaan.
En ole niin laatutietoinen pelaaja, että maksaisin lähes satasta pelikuulokkeista, mutta näille jäi alennusten kanssa hintaa kuutisenkymmentä euroa niin päätin sijoittaa kunnollisiin vehkeisiin ensimmäistä kertaa. Tämän hetkisiin kriteereihini lukeutuvat kokoontaitettavuus ja ei-täyssulkevat kupit koska en voi puhua mikkiin jos en kuule kunnolla omaa ääntäni.
Muutaman tunnin käytön jälkeen olen todella onnellinen että ostin nämä. Nämä eivät paina korvalävistyksiä eivätkä sulje muuta maailmaa ulkopuolelle. Tarvitsen vielä vain jonkun pussukan, jossa kuljettaa näitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti